Lapsen motorinen kehitys

Motorisella kehityksellä tarkoitetan liikeiden kehitystä.se on,kuten fyysinen kasvukin jatkuva tapahtuma hedelmöityksestä aikuisuuteen.Motorin kehitys määräytyy pitkälle keskushermoston,luuston ja lihaksiston kehityksestä.Se ei kuitenken tarkoita,että kehitys olisi pelkästään biologista alkuperää.Primä antaa tosin rayat motorisen.Kehityksen mahdollisuuksille,mutta ymparistön virikkeet ,yksilön persoonallisuus ja oma motivaatio motoristen taitojen harjoitteluun vaikuttavat siihen, millaisia motorisio taitoja kukin lopulta hallitsee.

Lapsi on luonnostaan innustanut liikkumisesti. Hän harjoittaa motoriikkaansa oma 0 aloitteisesti jo hyvin pienestä pitäen mutta on muistettava,että motoriikan kehitys vaati aina liikeisiin tarvittavien osa alueiden kypsymistä. Lapsen on saatava kehittyä rauhassa ja saavuttaa vaadittava kypsyystaso uuden motoriesen taidon oppimiseen.Lasta ei esimirkiksi saisi asettaa seisomaan jaloilleen koko painollaan ennen kuin han itse siihen kykenee.Kehitysaikaataulut vaitelevat suuresti lapsesta toiseen.
Motorisen kehityksen voidaan katsoa noudattavan kolmea päälinja.Ensinnäkin lihasten säätely kehittyy kefalokaudaalisesti eli päästä jalkoihin.lapse oppii ensin päänkan nattajalihasten hallinan,sitten vartalo lihasten,käsein ja lupuksi jalkojen lihasten säätely kehittyy myös proksimodistaalisesti eli keskeltä äärialueille.

Vauva aistii ympäristöään monella eri tavalla.
Että lapsi oppii aistiensa avulla reagiomaan ympäristöään ärsykkeisiin.
Oppii kävelemään todennäköisimmin noin yksivuotiaana.
Samanikäisenä kun lapsi opettelee kävelemistä,hän opettelee myös syömaan itse ja riisumaan vaatteita yltään.
Lapsen leikkiessä motorriset taidot harjaantuvat itsestään.
Perusmotoriikan harjoitteluvaihe on vahvimmillaan varsinaisessa leikka iässä eli kaksivuotiaasta seitsemanvuotiaaksi tänä aikana lapsi oppii käytämään lihaksiaanmonipuolisesti arki päivä erilaisiin askareihin.
lapsen on saatava harjoitella oppiakseen.

                                                                                                                                                                                                                                                                                         Motorisen kehityksen vaiheet

Vaihe 1 sensomotorikka ja reflesit


Refleksit ja kehitysheijasteet ovat synnynnäisiä, 
automatisoituja liikkeitä.


Lähes kaikki vastasyntyneen  lapsen kehitysheijasteet katoavat ensimmäisen ikävuoden aikana (= ennen kuin lapsi on vuoden ikäinen). Vauva myös aistii ympäristöään ja reagoi siihen aktiivisesti, ei vain reflekseillä ja heijasteilla.

Vastasyntyneen tärkeimpiä refleksejä ja kehitysheijasteita:

- Moron heijaste: Kun lapsen


pään annetaan pudota, lapsi ojentaa molemmat ylä- ja alaraajansa (= kätensä ja jalkansa) symmetrisesti.

- Etsimis- ja imemisheijaste: Lapsi etsii ja imee äidin rintaa.

- Asymmetrinen tooninen niskaheijaste: Kun lapsen päätä kääntää sivulle, saman puolen raajat ojentuvat ja vastakkaisen puolen raajat vetäytyvät koukkuun 

- Tarttumisheijasteet: Lapsi tarttuu sormillaan tai varpaillaan esimerkiksi aikuisen sormeen.

- Kävelyheijaste: Lapsi kävelee, kun häntä kannatetaan pystyasennossa.

- Suojeluheijasteet: Lapsi ottaa käsillään vastaan, jotta hän ei kaatuisi. Näitä heijasteita lapsella ei ole vielä syntyessään.

Vaihe 2: Opitut ja tahdonalaiset liikkeet

kehitysheijasteet alkavat syrjäytyä lapsen ensimäisen  elinvuoden aikana,kun lapsikehittää isojen aivoyen alaisia mutkikkaampia oppittuja ja tahdonalaisia liikeitä.Motoristen taitojen oppimisen edellytyksenä onkin,kulttuurien välillä on myös havaittu eroja motoriten taitojen oppimisessa. jos lasta pidetään tiiviissä kapalossa,hänellä ei ole mahdillisuutta harjoitella motorisia taitojen,
kuukauden ikään menessä lapsi kykenee kääntämään päänsä sivulle päinma kuuasenossa.1-1,5 kuukauden ikäisen  lapsen niskalihakset ovat vahvistuneet niin


Karkeamotoriset taidot

1V.........Ottaa ensimäiset askeleensa  ilman tukea
              käveleminen saa varmuutta
              1,5vuotias voi kävellä jo takaperin
2V..........Heitä paloa
              Potkii paloa
              Kävelee portaita tasa-askelin
3V..........Hyppii molemmilla joloilla
               Ajaa kolme pyöeäistä oyörää
               Jäljittelee motorisia taitoja toisten mallita
               Pukee ja napittaa vaateensa
4V...........Hyppii yhdellä jalalla
                Kävelee portaat alas vuoroaskelin
5V...........Oppii ajamaan kaksipyöräisellä pyörälla
                Oppii hihtämään ja luistelemaan
                Pystyy kävelemään kapeaa viiva pitkin
                Osaa hyppiä kumallakin  jalalla erikseen
                Tasapaino on riittävä  kiipeilemiseen
                 Kaikki motorisen kehityksen perusvalmiudet ovat olemassa

Hienomotoriset taidot

0-2.......Tarttumisheijaste käsissä
3 Kk.....Yrittää tarttua esineeseen huitaisemalla sitä kädellään 
4Kk......Kykenee tartumaan esineeseen kaksin käsin
              Vie kaiken käsiinsä saamansa suuhun tutkittavaksi
5-6.........Tarttuu esineisiin kämmenotteella ja vaihtaa niitä kädestä toisen
9Kk........Poimii pieniä esineitä pinsettiotteella

12-15kk..Vie ruoan suuhun lusikalla
                Juo kupista
                Rakentaa muutaman palikan  korkuisen tornin 
1,5V.........Kääntelee kirjan sivuja
                 Asettaa palikoita muotolaatikkoon
2V............Rakentaa jo 6-7 palikan tornin 
                 Harjoittelee ympyrän piirtämistä
3V............Piirtää ympyrän ja viivan 
                 Pitää kynää sekä vasemassa että oikeassa kädessä
                 Pukee ja riisuu vaatteita
4V.............Käyttää saksia
                  Piirtää neliön mallista 
                  Piirtää kolme osaa ihmiseen 
5V............. Piirtää tähden ja kolmion 
                  Luettelee numeroita
                  Kirjoittaa oman nimensä

                

 

 Lapsen kasvun ja kehityksen arvioiminen


Lapsi viestii maailmastaan monella tapaa. On tärkeää että lasta tutkitaan ja arvioidaan, jotta voidaan seurata lapsen kehitystä ja ymmärtää hänen tarpeita. Tiedon avulla on tarkoitus parantaa lapsen kehitysmahdollisuuksia ja huomata erityisen tuen tarpeita.

Lapsesta saadaan tietoa monin eri tavoin ja lasta tutkivat monet eri asiantuntijat. On myös tärkeää,
että lasta hoitavat ja kasvattavat aikuiset osaavat havainnoida  ja arvioida lasta, koska he näkevät lapsen joka päivä arkielämässä.

Neuvolatoiminta

Neuvolassa seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ja tuetaan lapsen vanhempia. Siellä myös ennaltaehkäistään vammoja ja sairauksia ja ohjataan sairaita lapsia lisätutkimuksiin ja kuntoutukseen.

Neuvolassa pieniä lapsia tutkitaan tarkoin. Ensimmäisen 1,5 vuoden aikana lapsi käy neuvolassa 10 kertaa. Sen jälkeen kerran vuodessa kunnes menee kouluun.

Rokottaminen on neuvolan tärkeä tehtävä, koska rokotuksilla ehkäistään vakavia tarttuvia tauteja.

Neuvolassa seurataan tarkkaan lapsen pituuskasvua ja painon kasvua. Vauvoilla, jotka vielä imevät maitoa, seurataan myös päänympäryksen kasvua. Pituutta ja painoa verrataan samanikäisten kasvukäyriin sekä omiin aikaisempiin mittoihin. Jos kasvu hidastuu tai on selvästi alle samanikäisten keskiarvon, voidaan tutkimuksilla selvittää onko lapsella joku kasvuhäiriöitä aiheuttava sairaus tai muu tekijä.

Lapsen kasvuun vaikuttaa aina vanhempien geenit eli pitkät vanhemmat saavat usein pitkiä lapsia ja toisinpäin. Myös ravinto ja sairastelu vaikuttavat kasvuun.