Ravitsemus ja ruokailu

Lasta ruokitaan noin puolen vuoden lkään  rintaruokinnalla. Rintaruokinnan jatkaminen aina 8-9 kuukauden ikään on lapselle hyodyllista, koska rintamaito sisaltää kaiken,mitä vauva tarvitsee, ja se on todettu suojelevan mm.sairauksilta.
 

















Pieni vauva syökin2-3tunnin välein.
Noin kolmen kuukauden iässä,lapsi on valmis maistamaan kiinteätä ravintoa.
Puolen vuoden iässä lapsi osaa jo tarttua esineeseen yhdellä kädellä.Kiiteän ravinnon antamisen aloitamisen yhteydessä on hyvä antaa lapselle oma lusikka käteen. 

9-10-kuukautinen hallitsee ns.
 
pinsettiotteen ja on taitava napostelemaan etusormi- peukalo-otteella.
Puolentoista-kahden vuoden ikäinen lapsi osaa syoda lusikalla jo itse varsin taitavasti.
Kolmevuotiaana lapsi oppii syömaan vietsellä ja haarukalla.Viisivuotias harjoittelee entistä siistimpiä ruokailutapoja.
Ravinnon tarve vaihtelee samanikäisten lasten kesken ja samallakin lapselle eri kausina.
Lapselle ei tule tuputtaa ruoka eikä häntä saa pakottaa syömään.Jos lapsi saa sopivan ruokaannoksen ja häntä kannustetaan itse pyytämään tarvittaessa lisää hän oppii vähitellen itse säänoöstelemään ruokaannoksiaan.
Pienellä vauvalla  elämän perusaistimukset,esim.nälän tunne,täytävät lapsen tajunnan kokonaan ja johtavat välittömään ja voimakkaaseen toimintaan,nälkäitkuun.Kavaessaan lapsi oppii luottamaan aikuiseen ja pystyy odottamaan pienen hetken ennen ruon saamista.

Leikki-ikainen on myos kiinnostunut leipomisesta.
 Lapsi kannattaa ottaa mukaan toimintoihin, ja han onkin. 
yleensa innolla mukana heti kun kynnelle kykenee.Ruokailutilanteet koetaan päiväkodissa ongelmallisimmiksi kasvatustilanteikksi.Niisä esiintyy eniten lasten käyttäytymisen tasolla ilmeneviä kasvatuksellisia ongelmia.Yleisin ruokailuun  liittyvä ongelma niin kotona kuin hoidossakin on se,että lapsi ei halua syöda tai hän syö ruokia valikoiden.
Useimmissa tupauksissa syömättömyyden taustalla ei ole sairaalloinen.
Ruokahaluttomuus,vaan aikuisen  käsitykset siitä,mitä miten ja missä määrin lapsen pitaisi syödä.
Ruokailutilanteiden  ongelmat pyritään rakaisemaan keskustelemalla ja puhumalla.
Päivähoidossa ruokailutapahtumaan liittyvät ongelmat pyritään yleisemmin ratkaismaan erilaisten ”erityisjärjestelelyjen”avulla.Ruokailun mentaliteettina voisi pikemmin olla iloinen yhdessäolo,jola kokoaa kaikki yhteen nautimaan oöydän antamista.

Tilapäinen ruokahaluttomuus on toisinaan lapsilla kuten aikuisllakin luonnollista.Tutkimukset kyllä syövät ,kun heillä on nälkä.
Lapsemme eivät yleensä kärsi ruoan puutteesta,vaan pikemminkin vääristä ruokailutottumuksista.
Tervettä näläntunnetta häiritsevät makeiset,herkut ja välipalat sekä juomat.Jatkuva ruoan tuputtaminen voi häiritä terveen ja normaalin näläntunteen kehittymistä.Vanhampiaan ja olemaan”liian kiltti”syömällä kaiken aikiisen tarjoaman.

Lapsella on ruoka aineallergia

Ruoka-aineallergia on yleisin allergia alle 4 t vuotiailla lapsilla. Suomalaisista 8-23 prosenttia kärsii ruoka-aineallergioista jossakin elämänvaiheessaan. Ruoka-aineallergioiden aiheuttamat oireet voivat olla hyvin monimuotoisia Ruoka-aine voi aiheuttaa maidon kosketuksesta syntyviä oireita kuten kutinaa ja kirvelyä kielessä, suussa ja nielussa. Se voi aiheuttaa myös suolisto-ja iho-oireita. 

Ruoka-aineallergiat todetaan oireiden aina tunnistamisen lisäksi iho- ja verikokeiden avulla.

Useimmiten kokeilu voidaan tehdä kotona : jätetään epäilty ruoka-aine pois 1-2 viikoksi ja kokeillaan sitä ruokavaliossa myöhemmin uudelleen.

Uutta ruoka-ainetta annettaessa sen vaikutuksia tarkkaillaan. Yleisimmin allergisoivat ruoka-aineet otetaan ruokavalioon viimeisinä.Voimakkaimpia reaktioita aiheuttavat kala ja kananmuna.

Ruokavaliossa sallittuja ovat ne ruoat, joiden ei ole havaittu aiheuttavan oireita ole suurinakaan annoksina. Niist aineista luovutaan, jotka aiheuttavat oireita. Ruoan allergiset ominaisuudet vaihtelevat ruoan valmistusmenetelmien ja kypsyysasteen tai lar jikkeen mukaan.

Lähihoitajan historia

Ihmiset ovat tulleet hoidetuksi keskiajalle saakka omissa kodeissan perheen,suvun ja kyläyhteisön piirissä.
Jos vanha tai vammainen oli vailla perhettä tai sukua ,hänen osakseen tuli kerjuu,kiertolaisuus tai huutolaisuus .
Seurakunnat aloittivat köyhistä huolehtimisen ja 1600-luvulla ja 1700-luvun lopulla köyhäinhoito säädettiin seurakunnalle pakolliseksi.

Ensimmäiset valtion yleiset sairaalat syntyivät 1850-luvulla .
Ennen hoitajakoulutuksen alkua hoitajan työ oli yksilökeskeistä ihmisen auttamista.
Tietopohja oli vähäinen ja tieto perustui vaistoon, intuitoon ja kokemukseen .
Helsinkiin perustettiin vuonna 1867 Diakonissalaitos. Samassa yhteydessä aloitettiin keskieurooppalaisen mallin mukainen diakonissakoulutus .

1930 luvulla koulutettiin ensimmäisiä kodinhoitajia vanhusten kotipalveluun.
Kansanterveyslaki vuodelta 1972 ja sosiaalihuoltolaki vuodelta1984 ovat edellyttäneet väestön terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisen niin,että hoitajia erilaisilla nimikkeillä on tarvittu huolehtimaaan ihmisten tarpeista hyvinkin laajasti .
Vuonna 1993 sosiaali-ja terveysalojen ja peruskoulutus yhdistettiin ja aloitettiin lähihoitajatutkintoon  johtava koulutus eli lähihoitajakoulutus .

Suvikas, A., Laurell, L., Eskola, P.

Elämän kulku.
Lähihoitaja kasvua tukemassa.
2015.Otavan kirjapaino oy. Keuruu.